Patenttiasiamies

Mikä se oikein on?

Patenttiasiamies on nykyään laissa suojattu ammattinimike, jota saavat Suomessa käyttää vain auktorisoidut asiamiehet, joista Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää rekisteriä. Vastaavasti eurooppapatenttiasiamies on tutkinnon suorittanut, Euroopan patenttitoimiston rekisterissä oleva asiamies. Asiamiesten kelpoisuudesta ja vaatimuksista säädetään tarkemmin auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetussa laissa (22/2014).

Mitä asiamies tekee?

Patenttiasiamies avustaa, neuvoo ja edustaa patentinhakijaa kaikkeen patentteihin ja patentointiin liittyvässä toiminnassa – ja laajemminkin. Hänen tehtävänä on myös valvoa asiakkaan etua kaikissa tilanteissa ja pyrkiä saavuttamaan asiakkaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla.

Käytännössä asiamies edustaa asiakasta ja asioi PRH:ssa ja tarvittaessa markkinaoikeudessa asiakkaan puolesta, laatii patenttihakemuksia ja hyödyllisyysmallihakemuksia, laatii vastineita viraston antamiin päätöksiin ja pitää yhteyttä ulkomailla oleviin kollegoihinsa ulkomaisten toimeksiantojen hoitamiseksi. Tehtäviin kuuluvat myös patenttitutkimusten ja -selvitysten tekeminen, lausuntoja antaminen patentteihin liittyvistä asioista sekä myös patentteihin liittyvän koulutuksen antaminen.

Itse koen, että asiamiehen rooliin kuuluu lisäksi edustamansa yrityksen ja sen toiminnan tunteminen, jotta hän voi parhaansa mukaan valvoa sen etua. Käynnit yrityksen tuotanto- tai prototiloissa ja tuotteisiin sekä tuotekehitysprosessiin tutustuminen auttavat huomattavasti paremmin ymmärtämään yrityksen toimintaa kuin pelkkä sähköpostikirjeenvaihto ja nettisivujen lukeminen. Itse autan mielelläni yritystä eteenpäin laajemminkin kuin vain tiukasti asiamiesroolissa.

Mikä on patenttiasiamies?

Patenttiasiamies on nykyään laissa suojattu ammattinimike, jota saavat Suomessa käyttää vain auktorisoidut asiamiehet, joista Patentti- ja rekisterihallitus ylläpitää rekisteriä. Vastaavasti eurooppapatenttiasiamies on tutkinnon suorittanut, Euroopan patenttitoimiston rekisterissä oleva asiamies. Patenttiasiamiehen kelpoisuudesta ja vaatimuksista säädetään tarkemmin auktorisoiduista teollisoikeusasiamiehistä annetussa laissa (22/2014).

Mitä patenttiasiamies tekee?

Patenttiasiamies avustaa, neuvoo ja edustaa patentinhakijaa kaikkeen patentteihin ja patentointiin liittyvässä toiminnassa – ja laajemminkin. Patenttiasiamiehen tehtävänä on myös valvoa asiakkaan etua kaikissa tilanteissa ja pyrkiä saavuttamaan asiakkaan tavoitteet parhaalla mahdollisella tavalla.

Käytännössä asiamies edustaa asiakasta ja asioi PRH:ssa ja tarvittaessa markkinaoikeudessa asiakkaan puolesta, laatii patenttihakemuksia ja hyödyllisyysmallihakemuksia, laatii vastineita viraston antamiin päätöksiin ja pitää yhteyttä ulkomailla oleviin kollegoihinsa ulkomaisten toimeksiantojen hoitamiseksi. Patenttiasiamiehen tehtäviin kuuluvat myös patenttitutkimusten ja -selvitysten tekeminen, lausuntoja antaminen patentteihin liittyvistä asioista sekä myös patentteihin liittyvän koulutuksen antaminen.

Itse koen, että patenttiasiamiehen rooliin kuuluu lisäksi edustamansa yrityksen ja sen toiminnan tunteminen, jotta hän voi parhaansa mukaan valvoa sen etua. Käynnit yrityksen tuotanto- tai prototiloissa ja tuotteisiin tutustuminen auttavat huomattavasti paremmin ymmärtämään yrityksen toimintaa kuin pelkkä sähköpostikirjeenvaihto ja nettisivujen lukeminen. Itse autan mielelläni yritystä eteenpäin laajemminkin kuin vain tiukasti patenttiasiamiesroolissa.

Lisätietoa Patentista

Patentin saaminen on merkittävä saavutus keksijälle, sillä se tarjoaa laillisen suojan keksinnölle ja antaa keksijälle mahdollisuuden päättää, miten keksintöä hyödynnetään taloudellisesti. Patenttisuoja auttaa suojelemaan keksijän oikeuksia ja estämään muiden tahojen tekemiä laittomia kopioita tai käyttöä. Tämä luo yleensä turvallisemman ympäristön keksijöille ja edistää innovaatiota.

Patentin saamisen edellytyksenä on, että keksintö on uusi, keksinnöllinen ja soveltuu teolliseen käyttöön. Näin ollen pelkkä idea tai abstrakti ajatus ei riitä, vaan keksinnön tulee olla konkreettinen ratkaisu, joka pohjautuu tähän ideaan. Patenttia haettaessa on tärkeää määritellä keksinnön oleelliset osat ja suojattavat piirteet, jotta patenttisuoja kattaa kaikki keksinnön merkittävät osa-alueet.

Patentin voimassaoloaika on yleensä enintään 20 vuotta sen myöntämisestä, mikäli patentinhaltija maksaa vuosittaiset maksut. Tämä aikarajoitus auttaa tasapainottamaan keksijän oikeuksia ja yhteiskunnan tarvetta saada uusia innovaatioita laajempaan käyttöön. Tämä ajatus perustuu siihen, että kun patentti vanhenee, keksintö siirtyy julkiseen omaisuuteen ja sitä voi hyödyntää kuka tahansa.

Patentin kattavuus on maakohtainen, eli patentti tarjoaa suojaa vain niissä maissa, joissa se on myönnetty. Kansainvälisten patenttihakemusten avulla on mahdollista hakea patenttisuoja useisiin maihin samanaikaisesti, mikä voi olla tarpeen globaalin suojan saamiseksi. Kuitenkin patenttihakemukset ja -prosessit voivat vaihdella eri maissa, joten on tärkeää olla tietoinen kunkin maan erityisvaatimuksista ja -säännöksistä.

Patentinhaltijan vastuulla on valvoa mahdollisia patentinloukkauksia ja suojata omia oikeuksiaan. Vaikka patentti voi olla tehokas väline estämään kilpailijoiden pääsyn markkinoille samankaltaisilla tuotteilla, patentinhaltijan on oltava aktiivinen oikeuksiensa puolustamisessa. Tämä voi sisältää sopimusten laatimista, neuvotteluja tai jopa oikeustoimia, jos loukkauksia tapahtuu.

Patenttijärjestelmässä on myös mahdollista, että myönnetty patentti voidaan kyseenalaistaa tai kumota. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos joku esittää väitteen patenttia vastaan pian sen myöntämisen jälkeen tai hakee patentin julistamista mitättömäksi sen voimassaoloaikana. Tällaisissa tapauksissa hakijan on pystyttävä osoittamaan, että patenttia ei olisi pitänyt myöntää alun perinkään, esimerkiksi koska keksintö ei ollutkaan uusi tai keksinnöllinen.

Patenttijärjestelmän tavoitteena on rohkaista innovaatiota ja keksintöjä, mutta samalla varmistaa, että uudet teknologiat ja ideat siirtyvät lopulta yhteiskunnan laajempaan käyttöön. Tämä tasapaino saavutetaan myöntämällä keksijöille määräaikainen yksinoikeus keksintönsä hyödyntämiseen ja kaupallistamiseen, mutta rajoittamalla tämän yksinoikeuden kestoa ja maantieteellistä kattavuutta.

Patenttijärjestelmän kautta keksijät voivat myös lisätä yrityksensä arvoa ja houkutella investointeja, sillä patentit voivat toimia todisteena yrityksen innovatiivisuudesta ja teknisestä osaamisesta. Tämä voi olla erityisen tärkeää pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka kamppailevat rahoituksen saamiseksi ja kilpailun kanssa suurempia yrityksiä vastaan.

Keksintöjen patentointi voi myös edistää tieteen ja teknologian kehitystä, sillä patenttihakemukset ovat julkisia ja sisältävät tietoa keksinnön teknisistä yksityiskohdista. Tämä tieto voi auttaa muita tutkijoita ja keksijöitä kehittämään uusia ratkaisuja ja parantamaan olemassa olevia teknologioita.

Lopulta patenttijärjestelmä luo ympäristön, jossa keksijät ja yritykset voivat hyötyä omista keksinnöistään ja investoinneistaan, samalla kun yhteiskunta hyötyy uusista ideoista ja teknologioista. Tämä järjestelmä on olennainen osa nykyaikaista taloutta, joka perustuu tiedon ja innovaatioiden jakamiseen ja hyödyntämiseen.